Timon Tieto

Kesäisiä tunnelmia Tampereen Sorsapuistosta, jossa oli jäätelöhetki. Herkuteltiin Laika-koiran kanssa rommirusina jäätelöstä. Toinen kuva on kotitalon pihalta, jossa kukkii omenapuu. Kuvissa Timo koiran kanssa.

Helsingin Metropoliittakunnan säätiö myönsi merkittävän apurahan tietokirjailija ja tutkija Timo Lehtoselle 16.5.2023. Kuvassa Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo, Timo Lehtonen ja opaskoira Laika. 

Karjalan kadonneet kirkot ja tsasounat -kirjan arvostelu

Tietokirjailija Timo Lehtosen muhkea teos Karjalan kadonneet kirkot ja tsasounat saa mielen sekä nöyräksi että hartaaksi: nöyräksi sen valtavan työmäärän edessä, joka tietojen etsimiseen ja niiden esille tuomiseen on tarvittu ja hartaaksi sen edessä, kuinka ihmiset jo vuosisatoja sitten ponnistelivat rakentaakseen asuinyhteisöönsä kirkon tai edes vaatimattoman tsasounan palvellakseen Herraansa.

Vaatimattomimmillaan tsasouna muistutti pientä hirsiaittaa ja toisaalta vauraan kylän tai lahjoittajan kustantama tsasouna oli kuin keskikokoinen kirkko kohti korkeuksia kohoavine liekkikupoleineen ja silmää hivelevine taidokkaine koristeleikkauksineen. Mukana kirjassa on yli kolmen sadan pyhäkön ohella myös yli sadan kalmiston vaiheet.

Teos johdattaa meidät matkalle vuosisatojen taakse Karjalan pyhien ortodoksisten rakennusten luo ja esittelee ne pitäjä pitäjältä ja kylä kylältä. Vaikka itselläni ei ole sukusiteitä Karjalaan, niin silti uppouduin kirjan vietäväksi kuin huomaamatta. Pääsin kulkemaan vuosisatojen takaiseen kadotettuun maahan omassa lukutuolissani istuen.

Joillekin kirja voi olla nostalgiamatka menetettyyn Karjalaan ja joillekin matka menneiden sukupolvien hartauselämään. Teosta voi tutkia myös kirkkoarkkitehtuurin näkökulmasta, koska sivuille on löydetty lukuisia rakennuspiirustuksia ja paljon vanhoja valokuvia pyhäköistä.

Vaikka itselläni ei ole sukusiteitä Karjalaan, niin silti uppouduin kirjan vietäväksi kuin huomaamatta. Pääsin kulkemaan vuosisatojen takaiseen kadotettuun maahan omassa lukutuolissani istuen.


Karjalan pyhäköt ovat vuosisatojen ajan kärsineet sodista. Milloin niitä poltettiin kostoksi idän ja lännen sodissa ja milloin tykistötuli tai lentopommit moukaroivat niitä. Kirja näyttää talvi- ja jatkosodan tuhoja varsin konkreettisesti, koska sotien ajan SA-kuvien vertailupohjana on runsaasti kuvia sotia edeltävältä ajalta.

Jotkut pyhäköt ehdittiin korjata ja palauttaa mahdollisuuksien mukaan talvisotaa edeltävään asuunsa jatkosodan asemasotavaiheessa. Surullista on nähdä ihmisten pyrintöjen valuneen hiekkaan. Salmin komea PyhänNikolauksenkirkko vihittiin uudelleen käyttöön 18.6.1944, vain kahta päivää ennen uutta ja nyt lopullista lähtöä Karjalasta. Korjauksen jäljiltä uutuuttaan hohtava kirkko jäi vihollisen haltuun.

Ansaittua tunnustusta

Kirjailija ehti onneksemme saada riittävästi tietoja Venäjän arkistoista ennen niiden sulkeutumista Ukrainan sodan myötä. Painettujen lähteiden ohella kirjailija on hyödyntänyt harvinaisia aineistoja niin kotimaasta kuin Venäjältäkin. Kirjan lopussa olevat monipuoliset hakemistot kartuttavat teoksen tietomäärää entisestään.

Tietokirjailija Timo Lehtosellaon lukuisia aiempiakin meriittejä. Esimerkiksi kirjassaanVaienneet kellothän käsitteli autonomian ajan sotilaskirkkoja. Kertomansa mukaan hän valmistelee parhaillaan kirjaa Aunuksen pyhäköistä ja niiden kohtaloista vuosina 1939–1944.

Uuttera työ ortodoksisen kirkkoperinteen tutkimisessa ja tallentamisessa näkö- ja kuulovamman lannistamatta on saanut myös ansaitsemaansa virallista tunnustusta. ArkkipiispaLeomyönsi Lehtoselle toukokuussa 2022 Pyhän Karitsan ritarikunnan ensimmäisen luokan ritarimerkin.

Timo Lehtonen: Karjalan kadonneet kirkot ja tsasounat, T:mi Timon Tieto 2022, 416 s.

Seppo Simola on historiaan erikoistunut vapaa kirjoittaja.

Pohjoismaisen Kuurosokeusalan konferenssi Tampereella

Juhlaillallinen, jossa saatiin onnitteluita yhdistyksen 50-vuotisjuhlan johdosta.


Kuvia ´´KARJALAN KADONNEET KIRKOT JA TSASOUNAT´´ kirjan julkistamistilaisuudesta 28.4.2022. (Iiriksessa Braile-salissa)

Kuvat: Igor Siekkinen


Karjalan kadonneet kirkot ja tsasounat -kirja on ostettavissa Timon Puodin kautta.
Hinta: 40 € + postikulut.


Töissä Laika-koirani kanssa.


Karjalan kadonneet kirkot ja tsasounat -kirja

Vale, mi amice, ego quoque valeo! - Voi hyvin ystäväni, minä myöskin voin hyvin!

Tunnuslause

Vale, mi amice, ego quoque valeo! - Voi hyvin ystäväni, minä myöskin voin hyvin!

Pyhiinvaellus Athosvuorelle

"Viron apostoliset kirkot - Rovasti August Kaljukosken matkassa" on ensimmäinen suomenkielinen kuva- ja tietoteos eteläisen naapurimaamme ortodoksisista kirkoista. Rovasti August Kaljukosk (1921-2003) toimi 16 vuotta pappina Setumaalla, joka kuuluu Tarton ja Narvan ohella Viron vanhimpiin ortodoksialueisiin. Kirjan kulmakivenä ovat hänen keräämänsä kuvat ja tiedot, joita tekijä on täydentänyt lähdekirjallisuudella.

Aineiston työstäminen on ollut haastavaa, sillä vanhat kuvat ja käsinkirjoitetut muistiinpanot ovat vaatineet huolellista tulkintaa. Viron apostolisista kirkoista kirjoitettaessa historian pyörteet ovat vieneet mukanaan: ortodoksisen uskon leviäminen ja juurtuminen Baltiaan, kirkkorakennusten arkkitehtuurin kehitys ja seurakuntien kirjavat kohtalot ovat ruokkineet tekijän mielikuvitusta. Kirja on tekijän toinen kirkkoihin liittyvä merkittävä teos.

Sotilaskirkkojen läsnäolo on nähtävissä Virossakin, mutta ei ehkä yhtä vahvana kuin Suomessa, missä ortodoksisuuden kerrostumat ovat kuitenkin nuorempia. Toisessa maailmansodassa ja sen jälkeen katosi 80 prosenttia Viron kirkoista, kun mukaan lasketaan myös luterilaiset pyhäköt. Kadonneet kirkot on vihdoin nostettu unohduksesta tietoteoksen sivuille.

Kirjan työstäminen on vaatinut näkövammaiselta tekijältä ulkopuoliseen apuun tukeutumista kuvien selvittelytyön ja materiaalin läpikäymisen osalta. Hän on käynyt yli kolmekymmentä kertaa Virossa ja tutustunut maan kirkkoihin rovasti Kaljukosken opastamana. Kirja on kiitos ja kunnianosoitus tietoviisaalle rovasti August Kaljukoskelle, joka tunnettiin kävelevänä kirkon ensyklopediana. Hänen jalanjälkensä johdattavat Viron apostolisen kirkon historiaan.

Kuva: Timo Lehtonen Pyhittäjä Gregorioksen luostarissa. (Kuva: Jura Jukola) 

Huomionosoitus

Vaienneet kellot -tietoteos ilmestyi tammikuussa 2016. Kyseessä on ensimmäinen yhtenäinen julkaisu, joka kertoo autonomian ajan ortodoksisista sotilaskirkoista.

Torniosta Ahvenanmaalle rakennetut ortodoksiset sotilaskirkot ovat erottamaton osa maamme paikallishistoriaa. Kirjassa on runsaasti valokuvia ja kirkkojen piirustuksia.

Tietoteoksen tekijä, helsinkiläinen Timo Lehtonen, on tutkinut ortodoksisia sotilaskirkkoja vuodesta 1983 lähtien ja kirjoittanut niistä useita artikkeleita ja kirjoja.

Tutkimustyöstä on ollut hyötyä myös museoille, jotka ovat saaneet arvokasta tietoa ortodoksisten sotilaskirkkojen vaiheista. Kirjan pääasiallisina lähteinä ovat olleet venäläiset sotilasasiakirjat ja piirustukset.

Tällä hetkellä teos on loppuunmyyty.

Kuva: Apurahojen saajat. (Kuva: Jura Jukola)


Viron apostoliset kirkot

Illallinen pimeässä

Illalliset pimeässä ovat toistaiseksi päättyneet. Mikäli ne jatkuvat, ne toteutetaan ilman isäntää.

Sanakartat

Sanakarttoja valmistetaan näkövammaisille Perillemeni-työryhmän kanssa. Niitä ovat tilanneet Helsingin kaupunki ja muut julkiset yhteisöt. Sanakarttojen avulla näkövammainen pystyy hahmottamaan reitin kohteeseen. Tutustu oheisen linkin kautta Musiikkitalon sanakarttaan.

Esitelmät

Tutkija Timo Lehtonen esitelmöi mielellään erikoisaiheestaan, ortodoksisista sotilaskirkoista autonomian ajan Suomessa. Esitelmä sopii esimerkiksi museoille, kirjastoille, seurakunnille ja kulttuurijärjestöille. Tunnin esitelmän voi tilata kotisivujen kautta. Lisäksi hän pitää alustuksia näkövammaisuudesta ja opaskoirien toiminnasta. Ohessa lista esitelmistä:

  • Hämeenlinnan ortodoksinen seurakunta 19.11.2019
  • Länsimäen kirkko 5.9.2019
  • Myllypuron kappeli 19.1.2019
  • Tapiolan ortodoksinen kirkko 17.10.2018
  • Helsingin ortodoksinen seurakunta 20.9.2018
  • Kulttuurikeskus Sofia 26.4.2018
  • Hyrylän näkövammaisten kerho 7.3.2018
  • Myllypuron ortodoksinen kappeli 20.1.2018
  • Helsingin ortodoksinen seurakunta 18.9.2017
  • Lahden kaupunginkirjasto 16.5.2017
  • Hyrylän näkövammaisten kerho 5.4.2017
  • Helsingin ortodoksinen seurakunta 30.3.2017
  • Hämeenlinnan ortodoksinen seurakunta 7.3.2017
  • Myllypuron ortodoksinen kappeli 30.11.2016
  • Myllypuron ortodoksinen kappeli 16.11.2016
  • Kankaanpään kuntoutuskeskus 29.8.2016
  • Tuusulan pääkirjasto 24.5.2016
  • Lahden Hennala Klubi 20.5.2016
  • Vuosaaren kirjasto 12.5.2016
  • Helsingin ortodoksinen seurakunta 11.5.2016
  • HUN ry:n kokous Pengertuvalla 22.3.2016
  • Invalidiyhdistyksen asukasilta 14.3.2016
  • Iiriksen Historiaklubi 3.2.2016
  • Iiriksen kirjanjulkistus 18.1.2016
  • Hämeenlinnan maakunta-arkisto 22.10.2015

Vaienneet kellot

Kuva: Vaienneet kellot -kirja ilmestyi tammikuussa 2016.



Päivitetty: 17. kesäkuuta 2024

Yhteydenotto ja palaute: timo.v.lehtonen@gmail.com / 040-5203177 (Timo Lehtonen)